As Oy Rommakko - REMONTTIOHJEITA

Asunto-osakeyhtiölain muutos 1.7.2010 on tuonut mukanaan muutoksia, jotka on syytä ottaa huomioon ennen suunnittelun/töiden aloittamista. OLE ENSIMMÄISEKSI YHTEYDESSÄ TALOYHTIÖN HALLITUKSEEN!

PÄIVITYSHISTORIA

YLEISTÄ

Osakkeenomistajan oikeus tehdä huoneistossaan haluamiaan muutoksia suhteellisen vapaasti ei ole lain muutoksen myötä muuttunut. Lähes kaikkiin muutoksiin tarvitaan jatkossa kuitenkin taloyhtiön lupa/suostumus tai taloyhtiötä on informoitava ennen muutosten tekemistä.

Asunto-osakeyhtiölaissa puhutaan kunnossapitotöistä ja muutoksista. Periaatteellinen ero näiden välillä on se, että kunnossapidossa korjataan tai uusitaan jotain vanhaa tai korvataan se uudella vastaavalla rakenteella tai laitteella. Muutostöissä tehdään vastaavasti jotain uutta. Molempia toimia säädellään asunto-osakeyhtiölaissa. Yhteistä näille on kuitenkin se, että molemmista pitää erikseen tehdä ilmoitus taloyhtiölle ja taloyhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi kieltää työn aloituksen jos katsoo siitä aiheutuvan haittaa tai vahinkoa. Vastaavasti yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi keskeyttää työn jos siitä ei ole asianmukaisesti ilmoitettu.

Jotta kunnossapito- tai muutostyö onnistuisi, on syytä menetellä seuraavasti: Ota yhteys taloyhtiön hallitukseen jo ennen suunnittelun aloitusta. Hallituksen kanssa käydään suunniteltu korjaus tai muutos läpi ja katsotaan, mitä asioita on syytä ottaa huomioon ja miten asiassa kulloinkin menetellään. Laadi tarkka selvitys kunnossapito- tai muutostyöstä (tarvittaessa suunnitelmat ja luvat). Tee asianmukainen selvitys taloyhtiölle koko projektista. Huomioi myös, että taloyhtiöllä on valvontavastuu tehdystä työstä ja yhtiö perii kohtuulliset valvontakulut osakkaalta.

Hallitus ja isännöitsijä pystyvät ohjaamaan sinua jatkotoimenpiteiden kanssa.

LISÄTIETOA: Kiinteistöliitto >

LUVAT

Ennen remontin aloittamista pitää hankkia tarvittavat luvat, mikäli rakentamisen laajuus niitä edellyttää. Tarkempaa tietoa luvista saa rakennusvalvonnasta sekä taloyhtiön isännöitsijältä ja hallitukselta.

Rakennus tai toimenpidelupa tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

• Kosteiden tilojen rakentaminen ja remontointi

• Huoneistojärjestelyjen muutos (taloyhtiö antaa)

• Taloyhtiön hallintaan kuuluvien laitteiden yms. muuttaminen (vesi- ja viemärilaitteet, sähköverkko, televerkko, antenniverkko ja ilmastointikanavat)

Kosteiden tilojen rakentamiseen ja muutokseen (joissain tapauksissa) tarvitaan aina rakennuslupa jonka myöntää paikallinen rakennusvalvonta. Tämän luvat hakee aina taloyhtiö. Yhtiö voi kuitenkin valtuuttaa osakkeenomistajan hakemaan lupaa. Rakennus- tai toimenpidelupa tarvitaan myös, mikäli toimenpiteessä joudutaan kajoamaan kantaviin rakenteisiin tai huoneistoja jakaviin rakenteisiin.

PURKUTYÖT

Huoneistojen sisällä voidaan purkaa vanhoja rakenteita tarpeen mukaan. Seuraavassa muutamia huomioon otettavia asioita:

Väliseinät

Väliseinät on rakennettu kevytsoraharkkoa muistuttavista tiilistä. Seinien paksuus on noin 7 cm (harkon paksuus) ja yksittäiset harkot ovat noin 20 x 40 cm. Harkot ovat onttoja ja sen verran pehmeitä, ettei niiden purkamiseen tarvita raskaita työkaluja. Purkaminen onnistuu esim. vasaralla tai pienellä lekalla. Kaikki väliseinät on alun perin pinnoitettu laastilla ja tasoitteella. Rakentamisen aikaan materiaalit eivät olleet kovin korkealaatuisia ja niinpä paikoin seinän rappaus muistuttaa enemmänkin hiekkaa, kuin laastia. Jos tällaista seinää joutuu käsittelemään, kannattaa harkita koko seinän uudelleenpinnoittamista tai ainakin rappauksen uusimista.

SEINIEN ALKUPERÄINEN PINTALAASTI SAMOIN KUIN KATTOJEN TASOITTEET SISÄLTÄVÄT ASBESTIA (Antofyliittiä)! Tästä syystä kaikki niihin liittyvät purkutyöt tulee tehdä asbestityönä.

Välipohjat

Alkuperäinen välipohjarakenne on seuraavanlainen (pinnasta sisälle päin):

• Pintavalu, n. 4-5 cm

• Laakerointikerros/äänieriste, kevytsora n. 4-5 cm.

• Välipohjalaatta, betoni n. 15 cm.

Viemäriputkistot on sijoitettu välipohjiin ja niihin pääsee käsiksi pintalaatan purkamisen jälkeen. Lämpöputket kulkevat pääsääntöisesti ulkosinillä mutta osassa asunnoista lämpölinjoja sijaitsee myös muiden huonetilojen lattioiden alla.

Putkistot

Putkistoremontissa kaikki vesijohdot on muutettu pinta-asennuksiksi ja jokaiseen asuntoon tulee vesijohdot eteisen kattorakenteen sisällä suoraan porrashuoneessa olevista runkoputkista. Huoneistokohtaiset vesimittarit (kuuma & kylmä) sijaitsevat porrashuoneessa samoin kuin huoneisto sulkuventtiilit.

Ylhäältä alas kulkevat runkoviemärit sijaitsevat pääasiassa wc-tilojen välissä (3 linjaa / talo).

Johdotukset

Huoneistoissa olevat sähkö-, puhelin- ja antennijohdotukset kuuluvat taloyhtiön hoito- ja kunnossapitovastuulle. Muutoksiin tulee saada taloyhtiön lupa ja ne tulee toteuttaa ajankohdan turvallisuusvaatimusten mukaisesti eivätkä ne saa aiheuta vahinkoa tai haittaa muille asukkaille tai taloyhtiölle. Asennustyöt on aina teetettävä ammattitaitoisella asentajalla!

Putkiremontin yhteydessä puhelin-, data- ja KTV-verkot on muutettu ns. tähtiverkoiksi eli jokaiseen asuntoon tulee oma, erillinen yhteys jakokeskuksesta. Huoneistossa olevasta sähkö/tietoliikennekeskuksesta voi kaapelointeja jakaa huoneistoon tarpeen mukaan. Jakamisella ei ole vaikutusta muiden huoneistojen vastaaviin järjestelmiin.

Vanhat sähköjohdot on seinän sisälle muurattua ns. "lapamato" johtoa. Johdotukset kulkevat seinän yläosassa, aivan katon rajassa. Rasioihin johdot tulevat alas joko muurauksen sisällä tai jos kyseessä on huoneistojen väliseinä, seinien välissä olevassa tyhjässä tilassa. Katkaisijoihin tuleva johdotus on yleensä oven karmin ja seinän välissä. Ulkoseinien rakenteesta johtuen "asennustilaa" ei juurikaan ole ollut joten johdotukset saattavat sijaita seinän tasoitekeroksen sisällä (heti tapetoinnin tms alla). Sama koskee myös kantavien rakenteiden kohtia (pilarit ja palkit). Mikäli tasoitekerrokseen on tarvetta koskea, tulee ensin selvittää mahdollisten johdotusten olemassaolo alueella.

Remontin yhteydessä on kokonaan uusittu mm keittiön sähköistystä (lieden sähköliittymät) ja kaikki wc- ja kylpyhuoneiden sähköistykset. Jokaisessa keittiössä on lisäksi varauduttu mahdollisiin sähköpistelaajennuksiin ja niitä varten on varattu oma varoke sekä jakopiste keittiötilaan. Märkätilojen sähköasennukset on lisäksi varustettu vikavirtasuojauksella.

Remontti-/purkujätteet

Remonttia tehdessä syntyy myös jätettä. Näiden jätteiden poiskuljetus kuuluu remontin tekijälle EIKÄ NIITÄ SAA VIEDÄ TALOYHTIÖN ROSKALAATIKOIHIN.

Poikkeuksen tähän on kuitenkin asianmukaisesti lajiteltu hyötyjäte. Lajiteltuja remonttijätteitä voi laittaa keräilyastioihin kohtuullisia määriä. Ainoastaan seuraavat LAJITELLUT jätteet voi laittaa taloyhtiön keräilyastioihin:

• Puhdas paperi

• Puhdas pahvi ja kartonki

• Metallit (ei kuitenkaan maalipurkkeja ja muita "ongelmajätteeksi" luokiteltavia metalliastioita)

HUOMIOITAVAA ALKUPERÄISISTÄ PINTAMATERIAALEISTA:

Tasoitteet seinissä ja erityisesti katossa eivät kestä kastumista. Varsinkin jos katossa on vielä alkuperäinen tasoite, sitä ei kannata maalata ensimmäiseksi vesiliukoisilla maaleilla. Sama pätee periaatteessa seinätasoitteisiin.

Vesipohjainen maali kostuttaa alkupeäisen tasoitteen ja pahimmassa tapauksessa se irtoaa katon betonipinnasta. Uusi maalipinta saatta olla kauttaaltaan irti, mikä ei välttämättä näy heti vaan saattaa tulla ilmi useidenkin vuosien päästä maalipinnan halkeillessa ja irtoamisina.

Varminta on käsitellä kaikki vanhat rappaus- ja tasoitepinnat öljypohjaisella pohjamaalilla joka luo suhteellisen vesitiiviin kerroksen tasotteiden päälle. Samaa suositellaan myös seinäpinnoille kaikissa ulkoseinien kulmissa. Seinnien lämpötilat vaihtelevat talvikautena ja kylmimpään aikaan ulkonurkat ovat muita seinäpintoja viileämpiä mikä lisää riskiä huonetilassa olevan kosteuden tiivistymiselle pinnoille.

LISÄTIETOJA

Tarvittaessa lisätietoja antavat taloyhtiön hallitus (puheenjohtaja) ja isännöitsijä.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.